Kuinka kauan vielä
kykenen tuhlaamaan aikaa
siihen, että suren tekojani?
Sitä, mikä on jäänyt tekemättä
Mitä olisi pitänyt sanoa
tai jättää sanomatta
Kuinka olisikin pitänyt
väittää vastaan
eikä istua kiltisti ja manata.
Kuinka kauan vielä
kykenen tuhlaamaan aikaa
tulevaisuuden murehtimiseen?
Miksi jaksan huolehtia
maailmasta,
siitä miten minä
en voi yksin vaikuttaa kohtaloomme.
Miksi välittäisin teistä
kun en itsekään halua elää?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Tässä on karua kauneutta.
Lähetä kommentti