"Aamuja" 8.9.-14

Tajunta
   on pimeää, kestää kauan ymmärtää
   että olen herännyt, vielä kauemmin
   ymmärtää olemassalolo

Kyynärvarsi polttelee kun taivutan
haavataitos värjäytyy punertavanruskeaksi, voitelen Bepanthenilla,
käärin sideharson, sujautan käden hihaan
Kello on julma ja juoksee vain
Jos en menisi

    menen

Miten sä 20 minuuttia oot myöhässä (minulle)
Sä oot yksin maailmassa niiden tunteides kanssa (roolihahmolle)

Kylmä asvaltti ei ole lempeä jaloille
Kylmä mieli ei ole lempeä itselleen
            Olen niin väsynyt, että alan kohta itkeä
            Olen niin väsynyt, että alan kohta itkeä
            Olen niin väsynyt, että alan kohta itkeä

Minä olen unohtanut

miten itketään

Opeta

Tee jotain

minä olen jo tehnyt kaikkeni.

"Paskamunapäivien uupumuslaulu" 4.9.-13

Pienen pieni Raunis, mitä teetkään nyt
kun päivän pitkään kiertoon olet väsynyt?
Pienen pieni Raunis, ylös nousethan?
Skippaamalla päivän saat vain tuulen huonomman.

Pienen pieni Raunis, kaikki hyvin on
päivän koittaessa saat nähdä auringon!
Pienen pieni Raunis, on pitkä päivä sulla
eikä tainnut läksyistäsi lasta, paskaa tulla.

Pienen pieni Raunis, nosta pystyyn pää
et nukkua saa tunneillasi, vaikka väsyttää
Pienen pieni Raunis, jaksa vielä hetki
onhan vielä edessäsi pitkä kotiretki

Hyvä pieni Raunis, kun jaksat opiskella,
vaikka kotiin päästyäsi itket lattialla
 Pienen pieni Raunis, uhri uupumuksen
kuolo kuittaa univelat sulkiessaan uksen.

8.5.-13

Ennen sallit ajan pysähtyä syliisi
Lähetit sen jälleen matkaan lempeällä kädenliikeellä
niin, ettei se lyönyt kasvoille
vaan sulautui, kunnes vain oli

Nyt juokset aikaa pakoon itsekin:
näen sinusta vain varjon
joka torjuu minut kiireesti
Eivätkä silmäsikään loista enää lämmintä valoa

Jos olisin kissa, kenties näkisin sinut vielä

"Minä olen" 18.2.-13

Olen nälkä.
Olen jano.
Olen väsymys, kaipuu ja kipu.

Olen se hetki, jona ymmärrät, ettei rakkaasi olekaan rakas, se hetki, kun et tunnista peilistä itseäsi. Olen ne tuhannet kuulumattomat huudot, kymmenet unettomat yöt, olen se uhkakuva joksi et tahdo tulla - olen hiljalleen vettyvät piirteesi ja tunteet joita et tunnusta. Olen se paniikki ja päämäärättömyys ja pelko, olen päivä jolloin et saa enää käännettyä kylkeäsi nousemisesta puhumattakaan. Olen häpeä, olen inho ja kauhu, sinun väsyneet askeleesi lätäköissä ja linja-autossa lohduton itku. Olen ne tuokiot joina tajuat olevasi yksin, minä olen ne tunnit kun toivot olevasi kuollut.

Olen se, joka valvoo viimeisenä vierelläsi ja toivottaa miellyttävää matkaa helvettiin.

13.1.-13

Pesen kasvoiltani vanhuuden
Pesen kasvoiltani väsymyksen, ei,
väsymystä en, sillä väsymys on omaa

Sukellan ja suljen silmät
Niin että jää
se mitä tunnen, se mitä kuulen

Ja minä tunnen, kuulen
pehmeyttä

vain pehmeyttä.

"Synkkä tie" 5.4.-10

Niin moni asia mieltä vaivaa
ja väsymys pään alas painaan
Miksi aina tutuin ja turvallisin
pitää jättää taa
ja jalat rakoilla synkällä tiellä
jatkaa kirottua matkaa.