"Kolmekymmentä" 30.9.-10

Minä voin hymyillä
peilille



Kolmenkymmenen kilometrin jälkeen

"Syksy" 17.9.-10

Polkupyörän rengas pyörii
yli asvaltin kostean,
kiiltävän lehtipäällysteen

Jalkakäytävän reunan
melkein mädät omenat
Ja sade ilman tihkuvaroitusta
Minä en ehdi pukea viittaa

Hymyilen sateelle,
se saa sen punastumaan
Hiljentymään
Loppumaan

Saa sateenkaaren pilvien päälle

18.2.-10

Sinä naurat sille
mitä muut karttavat
Etkä sure sitä
mitä muut surevat
Sinä et kohtele minua kasana lantaa
Ja sinun hymysi
on kauneinta mitä maa päällään kantaa.

"Älä jätä" 17.2.-10

Minä tiedän sinun kuuntelevan
Minä pystyn luottamaan
Minä sain jo hymyni takaisin
ja kykenen jälleen itkemään.

Minä en halua
tämän kaiken olevan Ohi.

"Lumineito" 24.12.-09

Kaikki mitä hän eniten toivoi
oli vain lämmin halaus
Se oli se halaus
jota hän ei ikinä saanut tuntea

Ympärillä hyörivät lapset
Nauru
loistavat silmät ja se ilo
Kuinka kurjaa katsoa sivusta
He luulivat sen oleva kylmä
Sieluton

Illan tullen
naapurin isot pojat
potkivat lommoja jalkoihin
ryöstivät kaulaliina
Ei kyennyt itkemään

sillä pienet kädet
muovasivat hänen suunsa hymyyn

Kevään tullen
aurinko sulatti pois
Niin tutuksi käyneen hahmon
Vasta silloin hän sai
itkeä.

"Joululoma" 22.12.09

Hyvää joulua
Onnellista uutta vuotta
Vietä mukava loma

Suuni toistaa
levyltä sitä samaa
Halaan ihmisiä
ehkä jopa yritän hymyillä
mutta tarkoitinko sitä oikeasti?

"Kaupallista joulua ja käytettyä uutta vuotta!" 15.12.-09

Paljon, paljon tavaraa, joka hukkuu
viimeistään loppiaisen jälkeen.
Merkityksetöntä roinaa.

Korvaako tavaran määrä
huonon elämän?


Kuitenkin paras lahja
on arka hymy,
hiljainen kiitos
Aidot asiat
häviävät lumihankeen.