"Maailma on mätä" 30.9.-12

"Öljysodat uskonsodat
Yhteiskunnan riippakivet potentiaalinen työvoima
Vesi loppuu kaikki loppuu
emme voi vastata kysyntään mutta
lukitsemme täpötäydet roskikset takapihoillamme

Teillekään ei ruoka kelpaa
teille taas kelpaa liiankin hyvin
Ja te saatanan ituhipit nyt oma lukunne olette
Ateistit jeesustelijat homot heterot
kaikki samaa vääryyttä"

Mutta niinhän sinäkin laitoit keräyspurkkiin
vaihtorahat laspityövoimavaasista
ja yöllä käänsit kylkeä
hymyillen kelmeänkeltainen sädekehä pääsi yllä

Mutta niinhän minäkin jälleen kerran
nautiskellen nielin riistetyn sian lihan.

18.-19.10.-10

Onko ruoho vihreämpää
pensasaidan toisella puolen?

"Ei", he sanoivat
"Siellä on kellanvihreää."
Mutta minähän olen aina pitänyt ruskasta.

Silloin en muistanut
kuinka kylmiä syksyt ovat
Minä en muistanut
kuinka jalat uppoavat mätäneviin lehtiin
Enkä sitä, miten siilin päälle tallaaminen sattuu ---

Sisälle
sillä enhän minä tarkoittanut satuttaa.

Kuoleman korjatessa satoaan
en ollut vielä valmis
Olen tässä kai keväälläkin
kitukasvuisen puun turha hedelmä

Ajatusten syyttävä äänimatto,
tiivis,
kuin kasa lehtiä
kasa murrettuja värisävyjä
Murrettuja sydämiä

Sanoo, kaikki on minun vikani
muiden vika.
Sanoo, ettei pitäisi surra
sillä tämä on vasta lopun alkua.
Sanoo, valita sitten
kun tämä huonokin elämä valuu sormiesi välistä

Sanoo, iloitse nyt
sitä iloasi
jota tuntisit hänen puolestaan
jos se ei tekisi sinulle kipeää

Silti kivunkin edessä on oltava vahva.

Minä olen ollut vahva.
Minä olin vahva
Mutta vahvakaan ei ollut ikuinen
tämän kaiken ollessa niin kuluttavaa

Olen heikko
Olen merkityksettömyys
Olen huono ihminen,
lasivillassa kasvatettu lellilapsi




Se vain tekee niin kipeää olla sairas.


Henkisesti.

"Loppu" 16.12.-09

Ei ollut ensimmäinen kerta
kun jätitte minut yksin
Osoititte ettette ole
luottamuksen arvoisia
mutta se on teidän murheenne.

Sillä minä en enää ikinä
katso teitä suoraan silmiin
ilman pistävää,
vihaavaa katsetta.

Enkä ojenna kättäni
kun kaadutte siihen samaan kuralätäkköön
johon te työnsitte minut
ja lähditte pois.

Jos jäätte yksin,
eikä teillä ole ketään
joka lohduttaisi
Älkää katsoko minuun
Minulla ei ole aikomustakaan
auttaa.

Ei ollut ensimmäinen kerta,
mutta tämä jäi viimeiseksi.
Se kaikki on nyt loppu
minä en sylkäisekään teihin päin.

Onnea teille,
tätä ehkä toivoittekin.