Istuimme silloin ikkunalaudalla
Näin keväänvaloisat kasvosi
en lasiheijastuksena
en uniharhana
Sillä pidimme toisiamme käsistä
(ja ne olivat aidot ja lämpimät kädet)
Ja me kuiskimme toisillemme hiljaa:
"Me selvisimme, me selvisimme."
22.3.2012
11.3.2012
11.3.-12
Et voi väittää
että niin vain tapahtui:
että huusit vahingossa
että itkit vahingossa
että aivan sattumalta
satutit itseäsi
sattumalta petit kaikki muut
Että niin vain hupsista keikkaa
kaikki se onkin muka ohi
että niin vain tapahtui:
että huusit vahingossa
että itkit vahingossa
että aivan sattumalta
satutit itseäsi
sattumalta petit kaikki muut
Että niin vain hupsista keikkaa
kaikki se onkin muka ohi
Tunnisteet:
ahdistus,
hups,
itsetuhoisuus,
masennus,
runotorstai,
valheet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)