"Paskamunapäivien uupumuslaulu" 4.9.-13

Pienen pieni Raunis, mitä teetkään nyt
kun päivän pitkään kiertoon olet väsynyt?
Pienen pieni Raunis, ylös nousethan?
Skippaamalla päivän saat vain tuulen huonomman.

Pienen pieni Raunis, kaikki hyvin on
päivän koittaessa saat nähdä auringon!
Pienen pieni Raunis, on pitkä päivä sulla
eikä tainnut läksyistäsi lasta, paskaa tulla.

Pienen pieni Raunis, nosta pystyyn pää
et nukkua saa tunneillasi, vaikka väsyttää
Pienen pieni Raunis, jaksa vielä hetki
onhan vielä edessäsi pitkä kotiretki

Hyvä pieni Raunis, kun jaksat opiskella,
vaikka kotiin päästyäsi itket lattialla
 Pienen pieni Raunis, uhri uupumuksen
kuolo kuittaa univelat sulkiessaan uksen.

5.8.-13

Valo lainehtii ylitse
vyöryy aaltona hukuttaa
Laitilan lasipullot kilisevät toisiinsa niin kauniisti
ja tuntemattomat jalat kulkevat ohi niin läheltä
liian kaukaa
Löytäisi vieras minut tästä
ja syleilisi
sillä lailla kun ystävää syleillään.

"Kevään hellimä tyttö" 11.5.-13

Minä tahdon tuon tytön
joka uneliaana istuu seppele päässään
se antaa auringon halata
ja sen hiuksia silittää tuuli

Ja ihan yhtäkkiä
haluaisin lakkauttaa talvet
jotta se saisi olla ja istua.

"Selvästi kevät" 31.3.-11

Selvästi kevät
vaikkei lumikaan vielä sulanut
Vaikka lehtihiirillä ei ole edes korvia
Vaikka päivisinkin on pakkasta.

Selvästi kevät
sillä jalat ovat tennareissa kuivat
Aurinko on ylhäällä vielä seitsemältä
ja aamulla näkyvyys on puoli metriä omasta nenästä.

"Kevät" 29.4.-10

Kylmä viima käy hupparin läpi
Huppu ei suojaa päätä vedeltä
Ilmassa on märän mullan
(tai lannan) tuoksu

Sateenvarjo kädessä
ja koirankakat kantapäissä
Kai se aurinkokin vielä herää.

"Aamu" 28.2.-10

Aamu valvotun yön jälkeen,
kun aika mataa
niin kamalan nopeasti
Vastahan kello oli viisi
ja nyt jo puoli seitsemän?

Istun ikkunan edessä ja tuijotan ulos
Katulampujen sammuessa
havahdun ja tajuan
kellon käyneen jo vartin yli seitsemän
Nytkö ne jo liikkuvat autoillaan?
Tinttikin heräilee
ja laulaa jossakin puussa

Miten tänä aamuna
aurinko ei noussutkaan?
Sumuverhon peittäessä
jopa linkkitornin, joka näkyisi kauas
Valoa, muttei aurinkoa
Pari vuosikertaa Aku Ankkoja luettuna

"Lumineito" 24.12.-09

Kaikki mitä hän eniten toivoi
oli vain lämmin halaus
Se oli se halaus
jota hän ei ikinä saanut tuntea

Ympärillä hyörivät lapset
Nauru
loistavat silmät ja se ilo
Kuinka kurjaa katsoa sivusta
He luulivat sen oleva kylmä
Sieluton

Illan tullen
naapurin isot pojat
potkivat lommoja jalkoihin
ryöstivät kaulaliina
Ei kyennyt itkemään

sillä pienet kädet
muovasivat hänen suunsa hymyyn

Kevään tullen
aurinko sulatti pois
Niin tutuksi käyneen hahmon
Vasta silloin hän sai
itkeä.

"Talvi" 21.12.-09

Aurinko nousee
vain laskeutuakseen uudelleen
Lumi
tarttuu kiinni kengänpohjiin
Liukastun rappukäytävässä
Se sattuu mutta en huuda
sillä tähän olen tottunut

Täällä
talvet ovat pitkiä
Päivät lyhyitä
yöt kylmiä
Vaikka haluan muualle
kotini on täällä ikuisesti