"Minä olen" 18.2.-13

Olen nälkä.
Olen jano.
Olen väsymys, kaipuu ja kipu.

Olen se hetki, jona ymmärrät, ettei rakkaasi olekaan rakas, se hetki, kun et tunnista peilistä itseäsi. Olen ne tuhannet kuulumattomat huudot, kymmenet unettomat yöt, olen se uhkakuva joksi et tahdo tulla - olen hiljalleen vettyvät piirteesi ja tunteet joita et tunnusta. Olen se paniikki ja päämäärättömyys ja pelko, olen päivä jolloin et saa enää käännettyä kylkeäsi nousemisesta puhumattakaan. Olen häpeä, olen inho ja kauhu, sinun väsyneet askeleesi lätäköissä ja linja-autossa lohduton itku. Olen ne tuokiot joina tajuat olevasi yksin, minä olen ne tunnit kun toivot olevasi kuollut.

Olen se, joka valvoo viimeisenä vierelläsi ja toivottaa miellyttävää matkaa helvettiin.

"Totuus on subjektiivista" 4.11.-12

Olen kunnossa
Olen juuri syönyt
Juuri nyt tahtoisin vain olla yksin

Kissa raapaisi minua eilen (ja toissapäivänä ja viimeiset kaksi kuukautta)

Ei ollut muuta pakotietä
Sinäkin vihasit minua jo joten
meidän suhteemme olisi joka tapauksessa ollut ohi


Viimeisinä hetkinäni minua ei pelottanut tippaakaan

"Pidä minulle paikkaa" 9.7.-12

En minä pelkää ikävää
en pelkää yksinäisyyttäkään
Mutta mitä jos
kun jälleen kohtaamme
mitä jos sylissäsi ei enää olekaan minulle tilaa?

"Kokko" 24.6.-10

Minä ryömin
pakoon, ovesta
Kaikki sortuu ympärillä

Juoksen
Lähimpään taloon
monta kilometriä

Soitan
Ja rauhallinen ääni vastaa
Minä olen paniikissa
ja puhuminen on vaikeaa

Itken
Sillä kaikki on tuhottu
Jonkun mielestä
oli hauskaa tehdä kokko
Toisten kesämökistä
ja tuntea palaneen lihan haju

"Kielikello ja muuta mukavaa" 23.6.-10

Kielikello, kielikello!
Revin sinua hiuksista
ja syön karkkipussisi tyhjäksi!
Itkupilli, kielikello!
Jos tuosta loukkaannut
ja kerrot aikuisille
Sinä olet kielikello, kantelupukki!
Mene muualle kaakattamaan!

Kantelupukki, kantelupukki!
Kantele kaikessa rauhassa!
Kantele, kantele vain,
kerro pois kaikki kamala!

Kantele, kantele
Kanteleen soida
Heleästi ja kirkkaasti
Korkeilla äänillä
Nuku sinä vain
Minun kanteleeni sointiin.

Ei susi sinua syö
Eikä karhu kaappaa
Ei ilves sinulle irvistä
Eikä huuda haukka.
Nuku, nuku rauhassa
Aamunkoittoon asti.

Kielikello, kielikello!
Minuakos pelkäät, vellihousu?
Meneekös pupu pöksyihin?
Vellihousu, kielikello!
...Vellikello?

Vellikello!
Lähden syömään, jää sinä tänne
Tulen pian takaisin huutamaan
Sinä pelkuri istut tässä
kunnes kuulet taas minun huutavan.
Kielikello, kantelupukki!
Vellihousu!

"Pelkään" 30.4.-10

Pelkään
Jotain tapahtuvan
Ettei enää tulekaan
Kertoo vihaavansa
Lähtee pois
Kuolee pois

Ilman kaikki olisi helpompaa
Helvettiä.

"Kaikki on hyvin" 31.1.-10

Jospa joku nyt tulisi
Pitäisi kädestä, halaisi
Hiljaa, kuiskaten sanoisi:

"Kaikki on hyvin."

Ehkä voisin jopa nukkua
Ei tarvitsisi pelätä petoja

Tietäisin että joku välittää
Tietäisin että joku ymmärtää.
Tuntisin kuinka pelko ja ahdistus
Jonnekin kauas häviää

"Riimit" 17.12.-09

Kadottaa taito kirjoittaa
muuttua mykäksi
Menettää kaikki
mitä minulla enää on

Rikottuja riimejä
pelkoa
ahdistusta
Niistä on pienet
muotopuolet olennot tehty.

"Kuka loi painajaiset?" 18.9.09

Herään keskellä yötä.
Kylmä hiki valuu otsaani pitkin kun tavoittelen valokatkaisijaa. Ei tapahdu mitään.
Se oli vain unta, yritän rauhoittaa painajaisten riivaamaa päätäni. Rentoutan pelosta kangistuneet kädet.

Kuka loi painajaiset?

Kenen syytä on tämä tuska joka raastaa
raastaa
Kenen syytä on lentopelko?
Miksi joudun joka yö pelkäämään suurten hämähäkkien hyökkäävän? Vilkaisen peiliin; luoja, miten kalpea olen.

Pian nukahdan levottomaan uneen näillä likaisilla lakanoilla.