"Aamuja" 8.9.-14

Tajunta
   on pimeää, kestää kauan ymmärtää
   että olen herännyt, vielä kauemmin
   ymmärtää olemassalolo

Kyynärvarsi polttelee kun taivutan
haavataitos värjäytyy punertavanruskeaksi, voitelen Bepanthenilla,
käärin sideharson, sujautan käden hihaan
Kello on julma ja juoksee vain
Jos en menisi

    menen

Miten sä 20 minuuttia oot myöhässä (minulle)
Sä oot yksin maailmassa niiden tunteides kanssa (roolihahmolle)

Kylmä asvaltti ei ole lempeä jaloille
Kylmä mieli ei ole lempeä itselleen
            Olen niin väsynyt, että alan kohta itkeä
            Olen niin väsynyt, että alan kohta itkeä
            Olen niin väsynyt, että alan kohta itkeä

Minä olen unohtanut

miten itketään

Opeta

Tee jotain

minä olen jo tehnyt kaikkeni.

28.1.2014

Aika ympärillä tahmea kotilonlima
Minuutit, kymmenet
valuvat tukahduttavat matelevat yli
He sanoivat
viisaus tulee niiden myötä
Valehtelivat -
vuosien ja hampaiden mukana
vain lisää kipua ja eksymistä.

8.5.-13

Ennen sallit ajan pysähtyä syliisi
Lähetit sen jälleen matkaan lempeällä kädenliikeellä
niin, ettei se lyönyt kasvoille
vaan sulautui, kunnes vain oli

Nyt juokset aikaa pakoon itsekin:
näen sinusta vain varjon
joka torjuu minut kiireesti
Eivätkä silmäsikään loista enää lämmintä valoa

Jos olisin kissa, kenties näkisin sinut vielä

"Aamulaulu" 21.5.2012

Herää aamulla vaikka aikaa olisikin pari tuntia
Rakastathan sitä kun ei ole kiire
Loju sängyssä vielä hetki, torkahtele kunnes hävettää
Istu reunalla haukotellen

Nouse molemmilla jaloilla yhtä aikaa
kuka tietää kumpi niistä tänään on oikea
kumpi väärä

Ikkuna auki kuulet liikenteen
Ja voit vähän naureskella
koska sinulle aamu on lyhyt lomapäivä

"Kaupunki" 15.12.-09

Fyysisesti läsnä
Henkisesti kuollut.

Kukaan ei enää katso suoraan
välinpitämättömiin silmiini
jotka omalla tavallaan saattaisivat jopa
kertoa tarinaa.

Kukaan ei enää kuuntele
hiljaista vaikerrusta,
laulua niistä kaikista
joita kukaan ei muista enää.

Kukaan ei enää tunne
hellää tuulta kasvoja vasten
pää painettuna kulkevat
tuijottaen katukiveystä

Unohtaisitte ajan
Ja eläisitte kerrankin
Sitä viattomuutta, kuin lapsena
Sillä se on ainoa todellinen maailma.