"Tiistaitunnelmia" 6.11.-12

Minun on ikävä sinua.
Tahtoisin soittaa sinulle. On vähän paha olla

Tuleeko maailmasta koskaan sellaista että minunkin on hyvä
olla niin kuin kuuluu sellaisena kuin olen
vittumaisena ja herkkänä?

Niin kovasti tahtoisin soittaa vaikkei ole sanottavaa
ihan vähän ehkä itkeä myös

ei täällä enää kukaan ota kiinni jos itkee

(Tule halaa itke kanssani!)

"Totuus on subjektiivista" 4.11.-12

Olen kunnossa
Olen juuri syönyt
Juuri nyt tahtoisin vain olla yksin

Kissa raapaisi minua eilen (ja toissapäivänä ja viimeiset kaksi kuukautta)

Ei ollut muuta pakotietä
Sinäkin vihasit minua jo joten
meidän suhteemme olisi joka tapauksessa ollut ohi


Viimeisinä hetkinäni minua ei pelottanut tippaakaan

6.9.-12

Yksinäinen nainen istui keittiössä
nojasi käteensä ja tuijotti ikkunan läpi

Ulkona satoi
ja surumielinen katse kasvoillaan
nainen mietti, kuka muistaisi.
jos jotain tapahtuisi

Kuka tulisi sairaalaan katsomaan
Kuka ottaisi kädestä kiinni
Kuka auttaisi kauppareissuissa
nainen mietti, muttei keksinyt

Hän tuijotti vielä hetken ulos sateeseen
Sitten hän nousi, käveli olohuoneeseen
Valssasi huolettomasti aamunkoittoon saakka.

"Pidä minulle paikkaa" 9.7.-12

En minä pelkää ikävää
en pelkää yksinäisyyttäkään
Mutta mitä jos
kun jälleen kohtaamme
mitä jos sylissäsi ei enää olekaan minulle tilaa?

"Toisaalla olet lähimpänä" 28.4.-12

Katselin kun jokiranta lainehti
vappuaaton onnellisia pareja juhlivia kaveripiirejä
serpentiinisadetta värjättyjä hiuslakkoja
Sydämeni ei kestänyt
sillä minä en ollut yksi heistä
me emme olleet, me kaksi ja muutama muu

Katselin miten ne nauroivat, joivat
Yksin avuttomana itkien
vappupäivän särkyneitä sydämiä katkenneita välejä
rikkinäisiä sukkahousuja seuraavan aamun krapulaa
Eilen luulin etten tapaa ketään
Tänään otat minut syliisi ilman katumusta

"Muovipussin uusi elämä" 31.12.-11

Uudenvuodenaattona
Kun en tiennyt kuka olen
mikä on minua
Naisääni kertoi minun olevan
ilotulite
Kehotti näyttämään
minkä arvoinen olen

Hakkasin päätäni seinään
hilpeän naurun säestyksellä

"Sataa" 16.9.-11

Sokeri-ihmiset juoksevat kuin ilmahälytyksen saaneina
Minä suljen sateenvarjoni
kohotan kasvoni ja hymyilen
Tunnen pisarat iholla

Suuret pienet kovat ja hennot
Ja maailmassa olen vain minä
hymyilemässä
kasvot kohti taivasta

"Pidä kiinni" 5.6.-11

Pidä kiinni,
pidä hellästi ole siinä
ole niin kiltti

Sano ettei hätää
minä pyydän
Sano että pysyt siinä
Sano että se hetki kestää
Ei se lopu koskaan

Halaa minua kuin katoaisin
jos vain hetkeksikään päästät irti
Sano että olen kaunis ja arvokas
tärkeä
Vaikken minä sitä uskokaan
Tahdon että tulet lähelle
että voin tuntea sinun lämpösi
Että voin tuntea olevani turvassa

"Uusi vuosi, vanhaa kuraa" 31.12-10

Siellä ulkona neljäsluokkalaiset
ampuvat alaikäisinä rakettejaan
Minä istun sisällä
ja suunnittelen pähkinänkuorista
dinosauruksia
Kuuntelen naista joka elää vapaaherran elämää.

"Pimeää" 10.11.-10

Pimeässä huoneessa on pimeää koska siellä ei ole ikkunoita eikä lamppuja. Joku sammutti yön viimeisen kynttilän ja jäljelle jäi pimeys. Pimeydestä kuuluu ääniä, jotka eivät oikeasti ole siinä, vakuutan itselleni. Minun kiero mieleni vain kuvittelee kaiken. Ei, minä olen yksin, täysin äänieristetyssä huoneessa ja voin aistia vain oman ruumiini äänet - sykkeen ja verenkierron ujelluksen. Olen yksin, huudan pääni sisällä. Olen totaalisen yksin, sillä minulla ei ole ketään.
Joku koskettaa ja olen varma että se on suojelusenkeli. Ne ovat paikalla vielä silloinkin kun enkelit jättävät. Sykkeeni kiihtyy ja olen varma että kehoni räjähtää kaikessa pimeydessä, että minä kuolen pian. Mutta se jokin pitää olkapäistäni kiinni eikä anna lähteä, minun silmiäni polttavat kyyneleet. Ne ovat ilon asialla. Ilon ja pelon.

En tahdo lähteä, sanon itselleni.
En nyt, kun vielä on aikaa.

"En olekaan yksin" 16.12.-09

Te
Joiden käytös on aitoa
Hiomattomat timantit,
minulle rakkaat ihmiset

Puolituntemattomat
Muuttuivat tutuiksi
Jotka puolustavat
ja joihin luottaa.

Leikatkaa pois
Vasen jalkani ja käsi
Jos ikinä petän teidät
loukkaan
tai hylkään.

Sillä te olette minulle
tärkeimpiä jotka maa päällään kantaa

"Loppu" 16.12.-09

Ei ollut ensimmäinen kerta
kun jätitte minut yksin
Osoititte ettette ole
luottamuksen arvoisia
mutta se on teidän murheenne.

Sillä minä en enää ikinä
katso teitä suoraan silmiin
ilman pistävää,
vihaavaa katsetta.

Enkä ojenna kättäni
kun kaadutte siihen samaan kuralätäkköön
johon te työnsitte minut
ja lähditte pois.

Jos jäätte yksin,
eikä teillä ole ketään
joka lohduttaisi
Älkää katsoko minuun
Minulla ei ole aikomustakaan
auttaa.

Ei ollut ensimmäinen kerta,
mutta tämä jäi viimeiseksi.
Se kaikki on nyt loppu
minä en sylkäisekään teihin päin.

Onnea teille,
tätä ehkä toivoittekin.