28.9.2009

"Pieni ja herkkä" 27.9.09

Pieni ja herkkä.

Niin, sellainen sinä olit nukkuessasi siinä nurmella kastunut sanomalehti pääsi alla. Huulesi oli haljennut ja otsassasi sinulla oli kuhmu. Siitä huolimatta hymyilit. Pyyhin veren kasvoiltasi paperinenäliinalla ja värähdit kun koskin ruhjeeseen silmäsi alla. Hitaasti avasit silmäsi ja haroit kädellä violetteja hiuksiasi irvistäen kivusta.
Ennen valkea hameesi oli likaisenharmaa ja repeytynyt.Yritit nousta mutta kipu vei tajuntasi ja kaaduit maahan. Hengityksesi hidastui ja loppui kokonaan. Mutta sinä et ollut kuollut. Vain ruumiisi oli kuihtunut.

Sinä olit ympärilläni, elävämpänä kuin koskaan.

Ei kommentteja: